Hanne Lamberg / 5.2.2026
Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys jatkuu. Harva se viikko uutisista voi lukea uusista leikkauksista ja muista muutoksista, jotka kohdistuvat pienituloisiin tai muuten erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin. Ollaan tilanteessa, jossa nämä toimet pahimmillaan vaarantavat ihmisarvoisen elämän. Nähdäkseni se mitä nyt todistamme on rakenteellista väkivaltaa.
Naisten linja määrittelee rakenteellisen väkivallan mukaillen sosiologin, rauhantutkimuksen uranuurtajan Johan Galtungin (1969) alkuperäistä viitekehystä. Rakenteellinen väkivalta kuvaa epäsuoraa, yhteiskunnan rakenteiden kautta yksilöihin ja ihmisryhmiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset vaarantavat ihmisarvoisen elämän
Viime vuosien leikkauskohteina ovat olleet muun muassa
- sosiaaliturva
- kuntouttava työtoiminta
- sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus
- lastensuojelun jälkihuolto
- sote-palvelut
- tuetut lomat.
Nämä toimet kohdistuvat voimakkaasti yhteiskuntamme pienituloisiin, tukea tarvitseviin ja eri tavoin haavoittuviin yksilöihin ja ihmisryhmiin.
Leikkausten kasautuvat vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa konkreettisesti: elämän mahdollisuudet kaventuvat, elintaso niukkenee, jopa perustarpeiden täyttyminen voi vaarantua. Tämä ei ole ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa, vaan eriarvoisuutta tuottavaa rakenteellista väkivaltaa.
Lue lisää:
Galtung, J. (2018). Violence, peace and peace research. Organicom, 15(28), 33–56.
Naisten Linja. (2026). Väkivallan muodot. Rakenteellinen väkivalta.