Kuva: Robert Wood Johnson Foundation
Kuva: Robert Wood Johnson Foundation
Lapsuusajan haitalliset kokemukset
= ACE-kokemukset (adverse childhood experiences)
Vakiintuneen viitekehyksen (Felitti ym. 1998) mukaan:
- fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta
- emotionaalinen ja fyysinen laiminlyönti
- ero vanhemmasta, vanhemman päihdeongelma, vanhemman mielenterveysongelma, vanhemman rikostuomio ja vanhempien välisen väkivallan todistaminen eli kodin toimintahäiriöt
Lisäksi joissain tutkimuksissa myös:
- vanhemman kuolema tai somaattinen sairaus
- koulukiusaaminen
- köyhyys
ACE-kokemukset ovat melko yleisiä: keskimäärin 60 % ihmisistä on kokenut vähintään yhden, 16 % vähintään neljä haitallista kokemusta (Madigan ym., 2023). Neljän tai useamman kokemuksen kasautuminen voi olla erityisen haitallista fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
ACE-kokemukset lisäävät suhteellista riskiä mm.
- sydäntaudeille, syöville, keuhkosairauksille, diabetekselle ja ennenaikaiselle kuolemalle (Hughes ym., 2017; Campbell ym., 2016)
- masennukselle, itsemurha-alttiudelle, ahdistuneisuushäiriöille ja persoonallisuushäiriöille (Felitti ym. 1998; Chi ym. 2023; Afifi ym. 2011)
- impulsiiviselle ja antisosiaaliselle käytökselle, rikollisuudelle, väkivaltaisuudelle ja huumeidenkäytölle (Thornberry ym., 2010).
Huono-osaisuus
Huono-osaisuus kuvastaa yhteiskunnassa marginaaliseen asemaan ajautumista, mihin liittyy yleensä matala sosioekonominen asema ja erilaisia kasautuneita haasteita, kuten asunnottomuutta, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, ylivelkaantuneisuutta ja rikollista käyttäytymistä. Arkea voi rajoittaa puutteellinen elintaso ja luonnehtia heikko elämänlaatu ja keskimääräisestä selvästi poikkeavat elämäntavat ja elämäntyyli. Huono-osaisuus on usein, mutta ei aina, ylisukupolvista. (Saari 2015; Saari ym. 2020.)
Lapsuusajan haitallisten kokemusten ja huono-osaisuuden yhteenkietoutuminen
Kansainvälisen tutkimuksen valossa ACE-kokemukset ja huono-osaisuus näyttävät kietoutuvan tiiviisti toisiinsa: koko väestöön verrattuna esimerkiksi vankilassa olevilla (Ford ym., 2019) ja kodittomilla (Roos ym., 2013) on moninkertaisesti muita enemmän ACE-kokemuksia. Köyhyys on tunnettu rakenteellinen riskitekijä lapsuusajan haitallisille kokemuksille (Walsh ym. 2019). Suomalaisen yhteiskunnan osalta vastaavaa tutkimusta ei vielä ole juurikaan tehty.
Tutkimukseni ilmiöstä Suomessa
Tampereen yliopistolla toteuttamassani väitöskirjatutkimuksessa selvitän, miten huono-osaisuus ja lapsuusajan haitalliset kokemukset kietoutuvat yhteen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hyödynnän tutkimuksessani rekisteriaineistoja, kansallisesti edustavaa koululaiskyselyä sekä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten haastatteluita, mikä mahdollistaa väestö-, ryhmä- ja yksilötason yhdistämisen toisiinsa ja kattavan kokonaiskuvan muodostamisen.