Kuva: Robert Wood Johnson Foundation
Kuva: Robert Wood Johnson Foundation
Lapsuusajan haitalliset kokemukset
= ACE-kokemukset (adverse childhood experiences)
Vakiintuneen viitekehyksen (Felitti ym. 1998) mukaan:
- fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta
- emotionaalinen ja fyysinen laiminlyönti
- ero vanhemmasta, vanhemman päihdeongelma, vanhemman mielenterveysongelma, vanhemman rikostuomio ja vanhempien välisen väkivallan todistaminen eli kodin toimintahäiriöt
Lisäksi joissain tutkimuksissa myös:
- vanhemman kuolema tai somaattinen sairaus
- koulukiusaaminen
- köyhyys
ACE-kokemukset ovat melko yleisiä: keskimäärin 60 % ihmisistä on kokenut vähintään yhden, 16 % vähintään neljä haitallista kokemusta (Madigan ym., 2023). Neljän tai useamman kokemuksen kasautuminen voi olla erityisen haitallista fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.
ACE-kokemukset lisäävät riskiä mm.
- sydäntaudeille, syöville, keuhkosairauksille, diabetekselle ja ennenaikaiselle kuolemalle (Hughes ym., 2017; Campbell ym., 2016)
- masennukselle, itsemurha-alttiudelle, ahdistuneisuushäiriöille ja persoonallisuushäiriöille (Felitti ym. 1998; Chi ym. 2023; Afifi ym. 2011)
- impulsiiviselle ja antisosiaaliselle käytökselle, rikollisuudelle, väkivaltaisuudelle ja huumeidenkäytölle (Thornberry ym., 2010).
Huono-osaisuus
Huono-osaisuus kuvastaa yhteiskunnassa marginaaliseen asemaan ajautumista, johon liittyy yleensä matala sosioekonominen asema ja erilaisia kasautuneita haasteita, kuten asunnottomuutta, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, ylivelkaantuneisuutta ja rikollista käyttäytymistä. Arkea voi rajoittaa puutteellinen elintaso ja luonnehtia heikko elämänlaatu ja keskimääräisestä selvästi poikkeavat elämäntavat/elämäntyyli. Huono-osaisuus on usein, mutta ei aina, ylisukupolvista. (Saari 2015; Saari ym. 2020.)
Lapsuusajan haitallisten kokemusten ja huono-osaisuuden yhteenkietoutuminen
Kansainvälisen tutkimuksen valossa ACE-kokemukset ja huono-osaisuus näyttävät kietoutuvan tiiviisti toisiinsa: koko väestöön verrattuna esimerkiksi vankilassa olevilla (Ford ym., 2019) ja kodittomilla (Roos ym., 2013) on moninkertaisesti muita enemmän ACE-kokemuksia ja traumoja. Köyhyys ja matala sosioekonominen asema itsessään ovat tunnettuja rakenteellisia riskitekijöitä lapsuusajan haitallisille kokemuksille (Walsh ym. 2019).
Tutkimukseni ilmiöstä Suomessa
Tampereen yliopistolla toteuttamassani väitöskirjatutkimuksessa selvitän, miten huono-osaisuus ja lapsuusajan haitalliset kokemukset kietoutuvat yhteen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Hyödynnän tutkimuksessani rekisteriaineistoja, kansallisesti edustavaa koululaiskyselyä sekä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten haastatteluita. Näin pystyn yhdistämään väestötason, ryhmätason ja yksilötason toisiinsa ja muodostamaan kattavan kokonaisesityksen ilmiön nykytilasta.
Ensimmäisessä väitöskirja-artikkelissani tutkimme rekisteriaineistoilla, miten kodin toimintahäiriöt ja matala sosioekonominen asema ovat yhteydessä toisiinsa suomalaisessa väestössä ja miten yhteys on muuttunut vuosikymmenten aikana. Toisessa väitöskirja-artikkelissani haastattelen rikostaustaisia aikuisia heidän näkemyksistään siitä, mitkä lapsuuden ja nuoruuden tekijät ovat vaikuttaneet heidän elämäntilanteeseensa. Kolmannessa väitöskirja-artikkelissa analysoin peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden ACE-kokemuksia ja neljännessä haastattelen huono-osaisuusteemojen parissa työskenteleviä ammattilaisia heidän havainnoistaan.
