Hanne Lamberg / 5.2.2026

Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumiskehitys jatkuu. Harva se viikko uutisista voi lukea uusista leikkauksista ja muista muutoksista, jotka kohdistuvat pienituloisiin tai muuten erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin. Ollaan tilanteessa, jossa nämä toimet pahimmillaan vaarantavat ihmisarvoisen elämän. Nähdäkseni se mitä nyt todistamme on rakenteellista väkivaltaa.

Naisten linja määrittelee rakenteellisen väkivallan mukaillen sosiologin, rauhantutkimuksen uranuurtajan Johan Galtungin (1969) alkuperäistä viitekehystä. Rakenteellinen väkivalta kuvaa epäsuoraa, yhteiskunnan rakenteiden kautta yksilöihin ja ihmisryhmiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Sosiaaliturvan ja palveluiden leikkaukset vaarantavat ihmisarvoisen elämän

Viime vuosien leikkauskohteina ovat olleet muun muassa

• sosiaaliturva
• kuntouttava työtoiminta
• sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus
• lastensuojelun jälkihuolto
• sote-palvelut
• tuetut lomat.

Nämä toimet kohdistuvat voimakkaasti yhteiskuntamme pienituloisiin, tukea tarvitseviin ja eri tavoin haavoittuviin yksilöihin ja ihmisryhmiin.

Leikkausten kasautuvat vaikutukset näkyvät ihmisten arjessa konkreettisesti: elämän mahdollisuudet kaventuvat, elintaso niukkenee, jopa perustarpeiden täyttyminen voi vaarantua. Tämä ei ole ihmisarvoa kunnioittavaa politiikkaa, vaan eriarvoisuutta tuottavaa rakenteellista väkivaltaa.

Lue lisää:

Dilts, A. (2012). Revisiting Johan Galtung’s Concept of Structural Violence. New Political Science, 34(2), 191–194.

Galtung, J. (2018). Violence, peace and peace research. Organicom, 15(28), 33–56.

Naisten Linja. (2026). Väkivallan muodot. Rakenteellinen väkivalta.

Hanne Lamberg / 5.2.2026

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (Varke) on julkaissut hiljattain selvityksensä suomalaisen asunnottomuuden tilasta vuonna 2025. Selvityksen tulos ei ole yllättävä: asunnottomuus jatkaa kasvuaan.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti nousuun ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen, ja sama trendi jatkuu nyt jyrkkänä. Taustalla vaikuttavat vahvasti viime vuosien sosiaaliturvaleikkaukset ja muut heikennykset yhteiskunnan tarjoamaan tukeen.

Suomalainen asunnottomuustyö on ollut maailman huippua

Vielä vuonna 1987 meillä oli yli 18 000 asunnotonta. Pitkäjänteinen asunnottomuustyö sai asunnottomien määrän tasaiseen laskuun, herättäen kiinnostusta ja huomiota maailmallakin. Nyt on kuitenkin vaarana, että vuosikymmenten työ ottaa todellista takapakkia, kun asunnottomuus jatkaa kasvuaan.

Me pystymme parempaan

Tämä kehityskulku ei ole väistämätön, vaan se olisi estettävissä. Eriarvoisuutta ei ole pakko kasvattaa, vaikka tämän hetken politiikka valitettavasti sitä tuottaakin.

Me kuitenkin pystymme paljon parempaan. Meillä olisi kaikki edellytykset tarjota jokaiselle riittävä elintaso ja turvallinen ympäristö, jos niin haluaisimme. Lopulta yhteiskunnan sivistys ja arvo mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan.